Varaa talven 2026–2027 aktiviteetit – säästä 10 % koodilla WINTER10 01.11.2026–31.03.2027 (ei koske husky- ja pororetkiä)

06.11.2026

Saamelaiskulttuuri matkailijalle: mitä toivomme vieraidemme tietävän

Moni vieraamme saapuu Rovaniemelle uteliaana saamelaisista, pohjoisen alkuperäiskansasta. Jotkut ovat nähneet kuvia värikkäistä perinteisistä asuista, ja jotkut olettavat jokaisen porotilan olevan saamelainen. Meidän mielestämme kunnioittavinta, mitä paikallisena toimijana voimme tehdä, on ohjata sinut sen luo, mitä saamelaiset itse sanovat, ja kertoa selkeästi, mitä omat retkemme ovat ja mitä ne eivät ole.

Kaikki tämän sivun tiedot saamelaisista, saamen kielistä ja matkailusta perustuvat Saamelaiskäräjien ja muiden suomalaisten virallisten tahojen lähteisiin, jotka on lueteltu lopussa.

Saamelaiset ovat Euroopan unionin ainoa alkuperäiskansa, ja heidän asemansa on kirjattu Suomen perustuslakiin. Suomessa asuu noin 10 000 saamelaista, ja heistä yli 60 prosenttia asuu kaukana pohjoisessa sijaitsevan saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella. Saamelaiskäräjien vierailijaohjeet pyytävät sinua lyhyesti olemaan vieras: mene koteihin vain kutsuttuna, älä odota ihmisten pukeutuvan saamenpukuun turisteja varten, älä koskaan pelottele poroja ja suosi saamelaisten omistamia tuotteita ja palveluja.

Lyhyesti

Alkaen: 159 €
Elämystyyppi: Pororetki
Kesto: 3 tuntia
Vaativuus: Erittäin helppo
Varaa viimeistään: 12 tuntia ennen alkua
Sisältyy: 2–3 km:n porosafari Lapin metsässä; tietoa porojen elämästä, porotilasta ja poronhoidosta yleisesti; englanninkielinen opas (muita kieliä pyynnöstä: espanja, portugali, ranska, italia, saksa ja suomi. HUOMAA, ETTÄ MUIDEN KIELTEN SAATAVUUS ON RAJALLINEN. Jos tarvitset muuta kieltä, lähetä meille sähköpostia tai WhatsApp-viesti varauksen jälkeen.); talvivaatteet (aikuisten ja lasten koot): haalarit, kengät, käsineet, sukat; keksejä ja mehua; valokuvat omalla laitteellasi; nouto sisältyy hintaan 10 km:n säteellä Rovaniemen keskustasta; 1.12.–10.1. paluukuljetus vain valittuihin kohteisiin: Postmaster Hotel, Rovaniemen keskusta, Ollerovaaran alue ja Santa Claus Village; ilmastoitu auto
Peruutus: Maksuton peruutus 24 tuntia ennen aktiviteettia. Jos varaus perutaan alle 24 tuntia ennen aktiviteettia, veloitamme 100 %:n peruutusmaksun.
Esteettömyys: Ei sovellu pyörätuolille; ei sovellu lastenrattaille

StayLapland · Alkaen 159 €

Kuoksa Reindeer Adventure

3 tuntia · Erittäin helppo · Varattava viimeistään 12 tuntia ennen alkua

Keitä saamelaiset ovat

Saamelaiskäräjät kuvaa saamelaisia Euroopan unionin ainoaksi alkuperäiskansaksi. Saamelaisten kotiseudut, joista käytetään usein nimeä Sápmi, ulottuvat neljän maan alueelle: Suomeen, Ruotsiin, Norjaan ja Venäjälle. finland.fi-sivuston mukaan saamelaisia on kaikkiaan yli 75 000.

Saamelaiskäräjien mukaan Suomessa on noin 10 000 saamelaista, ja heistä yli 60 prosenttia asuu saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella, moni Suomen kaupungeissa. Saamelaisten elämä on nykyään modernia, monimuotoista ja sitä eletään monessa paikassa; se ei ole puku tai esitys, joka puetaan päälle vierailijoita varten.

Työporoja Kuoksa Reindeer Stories -tilalla Rovaniemen lähellä

Suomessa puhutaan kolmea saamen kieltä

Suomessa puhutaan kolmea saamen kieltä: pohjoissaamea, inarinsaamea ja koltansaamea. Saamelaiskäräjien arvion mukaan Suomessa on noin 2 000 pohjoissaamen, noin 400 inarinsaamen ja noin 300 koltansaamen puhujaa. Ne ovat erillisiä kieliä, eivät toistensa murteita.

Kun matkaat pohjoiseen kohti Inaria, näet liikennemerkeissä saamenkielisiä paikannimiä suomenkielisten rinnalla. Se on pieni, arkinen muistutus siitä, että maisemalla on omat nimensä ja oma historiansa.

Missä saamelaisten kotiseutualue on ja miten Rovaniemi siihen liittyy

Suomessa saamelaisten kotiseutualueeseen kuuluvat Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnat sekä Sodankylän kunnan pohjoisosa. Rovaniemi, josta useimmat retkemme lähtevät, on tämän alueen ulkopuolella.

Eight Seasons Inari -sviittimme sen sijaan sijaitsevat saamelaisten kotiseutualueella. Siellä majoittuvat vieraat asuvat paikassa, jota Saamelaiskäräjien ohjeet kuvaavat paikallisten saamelaisten kodiksi, ja pyydämme heitä pitämään alla olevat ohjeet mielessä. Voit lukea majoituksesta lisää artikkelistamme Lapin kahdeksan vuodenaikaa ja ajatus Eight Seasons Inarin takana.

Mitä Saamelaiskäräjät pyytää vierailijoilta

Saamelaiskäräjät julkaisee vierailijaopasta saamelaisten kotiseutualueelle. Sen pääkohdat ovat yksinkertaisia, ja välitämme ne vieraillemme:

Yksityiskodit ovat yksityisiä. Astu kotirauhan piiriin vain kutsuttuna vieraana. Tämä koskee myös talojen lähellä olevia poroaitoja.
Saamenpuku ei ole naamiaisasu. Yksityishenkilöt eivät pukeudu saamenpukuun turisteja varten. Gáktia käyttävät yhteisön jäsenet juhlissa ja arjessa.
Älä pelottele poroja. Ohjeissa muistutetaan, että se on lailla kielletty ja että poroihin kannattaa tutustua vain niiden omistajan opastuksella.
Elinkeinot eivät ole nähtävyyksiä. Perinteisiin elinkeinoihin voi tutustua vain kutsuttuna ja opastettuna vieraana.
Erämaa on jonkun koti. Oppaan sanoin koskematonta erämaata ei saamelaisten kotiseutualueella ole, vaikka ulkopuolisesta siltä saattaisi näyttää.
Osta saamelaista. Kuluta vastuullisesti suosimalla saamelaisia tuotteita ja palveluja.
Jätä stereotypiat kotiin. Tule avoimin mielin ja opi saamelaisten omien äänten kautta.

StayLapland · Alkaen 159 €

Ice Fishing with Reindeer

3,5 tuntia · Helppo · Varattava viimeistään 8 tuntia ennen alkua

Saamelaismatkailun eettiset ohjeet

Saamelaiskäräjät hyväksyi 24. syyskuuta 2018 periaatteet vastuulliselle ja eettisesti kestävälle saamelaismatkailulle. Niiden tavoitteena on lopettaa saamelaiskulttuuria hyväksikäyttävä matkailu ja korjata virheellisiä, primitivisoivia mielikuvia saamelaisista. Periaatteet pyytävät matkailuyrityksiä tunnistamaan saamelaisen kulttuuriperinnön arvon, tekemään yhteistyötä saamelaisyhteisöjen kanssa molempia osapuolia hyödyttävillä tavoilla ja markkinoimaan itseään vastuullisesti.

Ohjeissa nimetään myös käytäntöjä, jotka on lainattu Lapin matkailuun, vaikka ne eivät kuulu saamelaiskulttuuriin. Yksi niiden mainitsemista esimerkeistä on koiravaljakkoajelu, jonka ne toteavat olevan ristiriidassa poronhoidon kanssa. Järjestämme huskyretkiä Kuoksassa, ja haluamme sanoa sen selvästi: huskyajelu ei ole saamelainen perinne, emmekä esitä sitä sellaisena.

Poronhoito Suomessa ei ole vain saamelaisten elinkeino

Porot ovat saamelaiskulttuurin keskiössä, mutta Suomessa poronhoito ei rajoitu saamelaisiin. Kuten poroja käsittelevä infosivumme kertoo, poronhoito on Ruotsissa ja Norjassa saamelaisten yksinoikeus, kun taas Suomessa sitä harjoittavat myös suomalaiset poronhoitajat. Poronhoitolaki (848/1990) säätelee elinkeinoa, ja Paliskuntain yhdistyksen mukaan poronhoitoalue kattaa 122 936 neliökilometriä eli 36 prosenttia Suomen pinta-alasta.

Siksi Rovaniemen lähellä sijaitseva porotila ei automaattisesti ole saamelainen tila. Työn vuodenkiertoa vasanmerkinnästä syksyn erotuksiin kuvaamme artikkeleissamme porovuodesta ja poroerotuksista Suomessa.

Miten tämä näkyy retkillämme

Pororetkemme järjestetään Kuoksa Reindeer Stories -tilalla Kuoksajärvellä. Tilan tarina on suomalaisen poronhoitajasuvun tarina: sen perustaja Jouni on kotoisin Savukoskelta, noin 200 kilometriä Rovaniemeltä koilliseen, missä poronhoito on siirtynyt hänen suvussaan sukupolvelta toiselle, ja hänen isoisänsä oli piiriesimies Kemin-Sompion paliskunnassa. Suurin osa suvun poroista elää metsässä ympäri vuoden; koulutetut työporot ovat Kuoksajärvellä.

Kun lähdet Kuoksa Reindeer Adventure -retkelle (alkaen 159 €, 3 tuntia), pääset 2–3 km:n porosafarille metsän halki ja kuulet porojen elämästä, porotilasta ja poronhoidosta yleisesti. Kerromme poronhoidosta sellaisena kuin tämä suku sitä harjoittaa. Kyse ei ole saamelaisesta kulttuuriesityksestä, ja jos haluat oppia saamelaiskulttuurista, parhaita opettajia ovat saamelaiset itse ja saamelaiset instituutiot – aloita vaikka Saamelaiskäräjien vierailijaoppaasta.

Sama tila järjestää myös Ice Fishing with Reindeer -retken (alkaen 159 €, 3,5 tuntia) sekä illan Northern Lights Tour Reindeer Safari -retken (alkaen 179 €, 3,5 tuntia).

Päivämääriä, jotka kannattaa tietää

6. helmikuuta: Saamelaisten kansallispäivä. Päivä muistuttaa ensimmäisestä valtioiden rajat ylittäneestä saamelaiskokouksesta, joka pidettiin Trondheimissa Norjassa.
2. maaliskuuta: Saamelaiskäräjät. Saamelaiskäräjät perustettiin vuonna 1996. Sen 21 jäsentä ja 4 varajäsentä valitaan saamelaisten keskuudesta neljän vuoden välein.
Saamen lippu otettiin käyttöön vuonna 1986. finland.fi-sivuston mukaan sen punainen puoliympyrä kuvaa aurinkoa ja sininen puoliympyrä kuuta.

Usein kysyttyä

Kuuluuko Rovaniemi saamelaisten kotiseutualueeseen?

Ei. Suomessa saamelaisten kotiseutualueeseen kuuluvat Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnat sekä Sodankylän pohjoisosa. Rovaniemi on sen ulkopuolella, vaikka Rovaniemelläkin asuu saamelaisia.

Kuinka monta saamelaista Suomessa asuu?

Saamelaiskäräjien mukaan heitä on noin 10 000, ja heistä yli 60 prosenttia asuu saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella.

Onko porotilanne saamelainen tila?

Kuoksa Reindeer Stories kertoo savukoskelaisen suomalaisen poronhoitajasuvun tarinan. Suomessa poroja hoitavat sekä saamelaiset että suomalaiset poronhoitajat. Retkillämme kerromme poronhoidosta sellaisena kuin tämä suku sitä harjoittaa, emme saamelaiskulttuurista.

Saanko kuvata saamelaisia perinteisissä asuissa?

Saamelaiskäräjien ohjeiden mukaan yksityishenkilöt eivät pukeudu saamenpukuun turisteja varten. Kuten kenen tahansa kohdalla, kysy lupa ennen kuin kuvaat ihmistä, ja muista, että kodit ja yksityiselämä eivät kuulu vierailuun, ellei sinua ole kutsuttu.

Onko huskyajelu saamelainen perinne?

Ei. Saamelaiskäräjien eettisissä ohjeissa koiravaljakkoajelu mainitaan käytäntönä, joka ei kuulu saamelaiskulttuuriin. Järjestämme huskyretkiä Kuoksassa emmekä esitä niitä saamelaisina.