Skip to content

Syyspäiväntasaus on juuri ohitettu, ja nyt on hyvä hetki vastata kysymykseen, jonka oppaamme kuulevat lähes jokaisena alkukauden revontuli-iltana: pitääkö paikkansa, että revontulet ovat voimakkaampia päiväntasausten aikaan? Lyhyt vastaus on kyllä – keskimäärin. Pidempi vastaus on yksi kauneimmista tuntemistamme avaruusfysiikan palasista, ja sillä on nimi: Russell–McPherron-ilmiö.

Olemme StayLapland, ja viemme vieraita Rovaniemen taivaan alle joka ilta revontulikauden aikana. Tässä artikkelissa kerromme, mitä tutkijat sanovat, mitä ”keskimäärin” oikeasti tarkoittaa sinun illallesi ja miten tämä näkyy retkillämme.

Lyhyt vastaus: Ilmatieteen laitos kertoo, että kevät- ja syyspäiväntasauksen aikoihin Maan asento aurinkotuulessa on otollisimmillaan sille, että aurinkotuulen energiaa siirtyy tehokkaasti Maan magneettikehään. Siksi magneettisia myrskyjä – jotka synnyttävät voimakkaimmat revontulet – esiintyy syksyllä ja keväällä keskimäärin enemmän kuin kesällä ja talvella. Kyse on tilastollisesta ilmiöstä, ei lupauksesta yksittäiselle illalle: pilvet, auringon aktiivisuus ja pelkkä onni ratkaisevat yhä sen, mitä näet.

Lyhyesti

StayLapland · Alkaen 99 €

Northern Lights Tour At The Campfire

3 tuntia · Erittäin helppo · Varaus sulkeutuu 3 tuntia ennen alkua

#bokun_89652a45_59f8_f01d_d381_e19915b6a7c3 { display: inline-block; padding: 10px 20px; background: #408C3D; border-radius: 5px; box-shadow: none; font-weight: 600; font-size: 16px; text-decoration: none; text-align: center; color: #FFFFFF; border:none; cursor: pointer; transition: background .2s ease; } #bokun_89652a45_59f8_f01d_d381_e19915b6a7c3:hover{ background: #285726; } #bokun_89652a45_59f8_f01d_d381_e19915b6a7c3:active{ background: #30682e; }

Varaa talven 2026–2027 aktiviteetit ajoissa – säästä 10 % koodilla EARLY27 01.11.2026–31.03.2027 (ei koske husky- ja pororetkiä)

Mitä revontulet ovat – yhdessä kappaleessa

Yhdysvaltain NOAA:n avaruussääkeskus kuvaa revontulet ilmiöksi, joka syntyy, kun elektronit törmäävät Maan ilmakehän yläosiin. Maan magneettikenttä ohjaa elektroneja niin, että revontulet muodostavat kaksi soikiota, jotka sijaitsevat suunnilleen magneettisten napojen ympärillä. Suurten magneettisten myrskyjen aikana soikiot laajenevat poispäin navoilta – siksi voimakas myrsky voi tuoda revontulet paljon tavallista etelämmäs. Lappi on pohjoisen soikion alla, ja siksi revontulet kuuluvat täällä tavalliseen talvielämään. Ilmatieteen laitoksen mukaan tyypillisiä värejä ovat vihreä, punainen ja violetti.

Koko tapahtumaketju auringosta Kuoksan taivaalle löytyy artikkelistamme miten revontulet syntyvät.

StayLaplandin revontuliretki nuotiolla. Revontulisafari, revontuliaktiviteetti. Rovaniemi, Lappi, Suomi. Kuoksa Wilderness Park

Miksi päiväntasaukset vaikuttavat: mitä Ilmatieteen laitos sanoo

Päiväntasaukset osuvat noin 20. maaliskuuta ja 22.–23. syyskuuta, jolloin päivä ja yö ovat kaikkialla maapallolla suunnilleen yhtä pitkiä. Revontulten kysymyksissä ja vastauksissa Ilmatieteen laitos nostaa esiin kolme tietämisen arvoista asiaa:

Tutkijat kutsuvat tätä geomagneettisen aktiivisuuden puolivuotisvaihteluksi – ”puolivuotiseksi”, koska vaihtelulla on kaksi huippua vuodessa.

Russell–McPherron-ilmiö yksinkertaisesti

Tunnetuin selitys on peräisin Christopher Russellin ja Robert McPherronin vuonna 1973 Journal of Geophysical Research -lehdessä julkaisemasta artikkelista ”Semiannual variation of geomagnetic activity”. Artikkelin tiivistelmän mukaan puolivuotisvaihtelu voi johtua siitä, että planeettienvälisen magneettikentän tehollinen etelänsuuntainen komponentti vaihtelee puolen vuoden jaksoissa.

Arkikielellä tämä tarkoittaa seuraavaa. Aurinkotuuli kuljettaa auringon magneettikentän mukanaan aurinkokunnan halki. Kun tuo kenttä osoittaa etelään Maan omaan magneettikenttään nähden, kentät kytkeytyvät helposti ja energiaa virtaa magneettikehään – silloin revontulet leimahtavat. Auringon kenttä järjestyy auringon oman geometrian mukaan, kun taas Maan magneettikenttä on siihen nähden kallellaan, ja tämä kallistus muuttuu vuoden ja vuorokauden mittaan. Päiväntasausten aikaan geometria asettuu niin, että keskimäärin suurempi osa auringon kentästä osoittaa Maan näkökulmasta ”etelään”.

Auringossa itsessään ei päiväntasauksena muutu mikään. Muuttuu se kulma, jossa Maa kohtaa aurinkotuulen – juuri kuten Ilmatieteen laitos toteaa.

StayLapland · Alkaen 109 €

Northern Lights Tour in Atmospheric Cottage

3 tuntia · Erittäin helppo · Varaus sulkeutuu 3 tuntia ennen alkua

#bokun_d5a673a6_a220_2ccb_f0d9_d5704f5aa2ca { display: inline-block; padding: 10px 20px; background: #408C3D; border-radius: 5px; box-shadow: none; font-weight: 600; font-size: 16px; text-decoration: none; text-align: center; color: #FFFFFF; border:none; cursor: pointer; transition: background .2s ease; } #bokun_d5a673a6_a220_2ccb_f0d9_d5704f5aa2ca:hover{ background: #285726; } #bokun_d5a673a6_a220_2ccb_f0d9_d5704f5aa2ca:active{ background: #30682e; }

Varaa talven 2026–2027 aktiviteetit ajoissa – säästä 10 % koodilla EARLY27 01.11.2026–31.03.2027 (ei koske husky- ja pororetkiä)

Se ei ole ainoa tekijä

Myöhempi tutkimus on rakentanut Russellin ja McPherronin työn päälle sen sijaan, että olisi korvannut sen. Crookerin ja kollegoiden vuonna 1996 julkaisemassa tutkimuksessa, joka käytti NASAn Wind-luotaimen aineistoa, havaittiin, että Russellin ja McPherronin polariteetti-ilmiö yhdessä nopeiden aurinkotuulivirtausten kanssa loi toistuvan, pitkäkestoisen geomagneettisen aktiivisuuden kuvion. McPherronin, Bakerin ja Crookerin vuoden 2010 artikkeli, joka löytyy NASAn teknisten raporttien palvelimelta, päätteli, että Russell–McPherron-ilmiö ratkaisee pitkälti sen, onko nopea virtaus geoefektiivinen – eli häiritseekö se todella Maan magneettikenttää.

Päiväntasausta kannattaa siis ajatella auttavana kätenä: se tekee Maasta vastaanottavaisemman, mutta auringon on silti lähetettävä aurinkotuulta, ja pitkä 11 vuoden auringonpilkkujakso määrää yhä aktiivisuuden yleistason.

Mitä ”tilastollisesti vahva” tarkoittaa sinun illallesi

Keskiarvot kootaan monen vuoden öistä. Yksittäisenä iltana kolme asiaa ratkaisee, mitä näet: lähettääkö aurinko mitään meitä kohti, onko taivas yläpuolellasi kirkas ja onko tarpeeksi pimeää.

Miten tämä näkyy retkillämme

Kautemme kattaa molemmat päiväntasausjaksot: retkemme Northern Lights Tour At The Campfire sivulla todetaan, että revontulia näkyy Lapissa yli kahdeksan kuukauden ajan, elokuun alusta huhtikuun loppuun. Sinulle päiväntasausilmiö on yksinkertaisesti yksi syy lisää suunnitella matkaa syys–lokakuun ja maaliskuun iltoihin.

Nuotioretkellä haemme sinut Rovaniemeltä ja ajamme noin 30 minuuttia Kuoksa Wilderness Parkiin, omalle maallemme kauas kaupungin valoista. Odotat kodan nuotiolla paikallisen välipalan ja kuuman juoman kanssa, kun oppaasi kertoo, mitä yläpuolellasi tapahtuu. Retki kestää 3 tuntia ja maksaa alkaen 99 €. Emme voi taata revontulien näkymistä – ne riippuvat säästä ja auringon aktiivisuudesta – mutta pimeä, hiljainen paikka ja kärsivällinen opas antavat sinulle todellisen mahdollisuuden.

Jos odotat mieluummin sisällä lämmössä taivaan tarkkailun välillä, Northern Lights Tour in Atmospheric Cottage vie sinut yli 100 vuotta vanhaan perinteiseen suomalaiseen mökkiin järven rannalle noin 20 minuutin päähän kaupungista. Ja jos kirkas taivas on sinulle kaikki kaikessa, takuulliset revontulijahtimme – bussiretki ja pienryhmäretki – seuraavat ennusteita illan kirkkaimman taivaan löytämiseksi, ammattilaiskuvat sisältyvät, ja saat 100 % rahasi takaisin, jos emme saa revontulia kuvaan. Lisää paikoista kertoo artikkelimme missä revontulia voi nähdä.

Muutama sana odotuksista

Oppaamme sanovat aina yhden rehellisen asian: revontulet näyttävät kamerassa voimakkaammilta kuin paljaalla silmällä. Himmeä harmaanvihreä kaari taivaalla voi muuttua puhelimen näytöllä kirkkaan vihreäksi. Se ei ole huijausta – kamera vain kerää pimeässä enemmän valoa kuin silmämme. Päiväntasausten aikaan, kun myrskyjä on enemmän, mahdollisuus näkyvästi värikkääseen näytelmään on keskimäärin hieman parempi. Pukeudu lämpimästi, anna silmiesi tottua pimeään kaukana otsalampuista ja puhelinten näytöistä, ja katso ensin pohjoiseen.

Usein kysytyt kysymykset

Ovatko revontulet todella voimakkaampia päiväntasausten aikaan?

Keskimäärin kyllä. Ilmatieteen laitoksen mukaan magneettisia myrskyjä esiintyy syksyllä ja keväällä enemmän kuin kesällä ja talvella, koska Maan asento aurinkotuulessa on päiväntasausten aikaan otollisin.

Mikä on Russell–McPherron-ilmiö?

Russellin ja McPherronin vuonna 1973 julkaisema selitys: planeettienvälisen magneettikentän tehollinen etelänsuuntainen komponentti vaihtelee vuoden mittaan ja on keskimäärin suurempi päiväntasausten aikaan, mikä voimistaa silloin geomagneettista aktiivisuutta.

Takaako päiväntasaus revontulet?

Ei. Se nostaa keskiarvoa, mutta jokainen ilta riippuu yhä auringon aktiivisuudesta, kirkkaasta taivaasta ja pimeydestä.

Milloin Lapin revontulikausi on?

Retkisivumme mukaan revontulia näkyy Lapissa yli kahdeksan kuukauden ajan, elokuun alusta huhtikuun loppuun.

Mihin aikaan yöstä on paras näkyvyys?

Ilmatieteen laitoksen mukaan revontuliaktiivisuus on Suomessa huipussaan noin kello 23.30, magneettisena keskiyönä, mutta revontulia voi näkyä koko pimeän illan ajan. Nuotioretkemme alkaa klo 20.00 ja kestää 3 tuntia.

Mikä StayLaplandin retki antaa parhaat mahdollisuudet?

Takuulliset revontulijahtimme seuraavat ennusteita kirkkaimman taivaan luo ja palauttavat 100 % hinnasta, jos emme saa revontulia kuvaan. Nuotio- ja mökkiretket pysyvät yhdessä kauniissa, pimeässä paikassa, eikä niillä voi taata revontulien näkymistä.

Valmis varaamaan?

StayLapland · Alkaen 99 €

Northern Lights Tour At The Campfire

3 tuntia · Erittäin helppo · Varaus sulkeutuu 3 tuntia ennen alkua

#bokun_18bf5763_93df_55ff_4b90_e74fe3c58705 { display: inline-block; padding: 10px 20px; background: #408C3D; border-radius: 5px; box-shadow: none; font-weight: 600; font-size: 16px; text-decoration: none; text-align: center; color: #FFFFFF; border:none; cursor: pointer; transition: background .2s ease; } #bokun_18bf5763_93df_55ff_4b90_e74fe3c58705:hover{ background: #285726; } #bokun_18bf5763_93df_55ff_4b90_e74fe3c58705:active{ background: #30682e; } #bokun_167741f9_3b02_378d_6c8c_6ecba0634776 { display: inline-block; padding: 10px 20px; background: #408C3D; border-radius: 5px; box-shadow: none; font-weight: 600; font-size: 16px; text-decoration: none; text-align: center; color: #FFFFFF; border:none; cursor: pointer; transition: background .2s ease; } #bokun_167741f9_3b02_378d_6c8c_6ecba0634776:hover{ background: #285726; } #bokun_167741f9_3b02_378d_6c8c_6ecba0634776:active{ background: #30682e; }

Varaa talven 2026–2027 aktiviteetit ajoissa – säästä 10 % koodilla EARLY27 01.11.2026–31.03.2027 (ei koske husky- ja pororetkiä)

Kysyttävää revontulikaudesta? Sähköposti booking@staylapland.com tai WhatsApp +358 40 128 7846.

Sinua voi kiinnostaa myös

Lähteet

{”@context”: ”https://schema.org”, ”@type”: ”FAQPage”, ”mainEntity”: [{”@type”: ”Question”, ”name”: ”Ovatko revontulet todella voimakkaampia päiväntasausten aikaan?”, ”acceptedAnswer”: {”@type”: ”Answer”, ”text”: ”Keskimäärin kyllä. Ilmatieteen laitoksen mukaan magneettisia myrskyjä esiintyy syksyllä ja keväällä enemmän kuin kesällä ja talvella, koska Maan asento aurinkotuulessa on päiväntasausten aikaan otollisin.”}}, {”@type”: ”Question”, ”name”: ”Mikä on Russell–McPherron-ilmiö?”, ”acceptedAnswer”: {”@type”: ”Answer”, ”text”: ”Russellin ja McPherronin vuonna 1973 julkaisema selitys: planeettienvälisen magneettikentän tehollinen etelänsuuntainen komponentti vaihtelee vuoden mittaan ja on keskimäärin suurempi päiväntasausten aikaan, mikä voimistaa silloin geomagneettista aktiivisuutta.”}}, {”@type”: ”Question”, ”name”: ”Takaako päiväntasaus revontulet?”, ”acceptedAnswer”: {”@type”: ”Answer”, ”text”: ”Ei. Se nostaa keskiarvoa, mutta jokainen ilta riippuu yhä auringon aktiivisuudesta, kirkkaasta taivaasta ja pimeydestä.”}}, {”@type”: ”Question”, ”name”: ”Milloin Lapin revontulikausi on?”, ”acceptedAnswer”: {”@type”: ”Answer”, ”text”: ”Retkisivumme mukaan revontulia näkyy Lapissa yli kahdeksan kuukauden ajan, elokuun alusta huhtikuun loppuun.”}}, {”@type”: ”Question”, ”name”: ”Mihin aikaan yöstä on paras näkyvyys?”, ”acceptedAnswer”: {”@type”: ”Answer”, ”text”: ”Ilmatieteen laitoksen mukaan revontuliaktiivisuus on Suomessa huipussaan noin kello 23.30, magneettisena keskiyönä, mutta revontulia voi näkyä koko pimeän illan ajan. Nuotioretkemme alkaa klo 20.00 ja kestää 3 tuntia.”}}, {”@type”: ”Question”, ”name”: ”Mikä StayLaplandin retki antaa parhaat mahdollisuudet?”, ”acceptedAnswer”: {”@type”: ”Answer”, ”text”: ”Takuulliset revontulijahtimme seuraavat ennusteita kirkkaimman taivaan luo ja palauttavat 100 % hinnasta, jos emme saa revontulia kuvaan. Nuotio- ja mökkiretket pysyvät yhdessä kauniissa, pimeässä paikassa, eikä niillä voi taata revontulien näkymistä.”}}]}